Työmaalla

MILTÄ TYÖMAALLA...

NÄYTTÄÄ?
Veikkaisin että aika samalta kuin monella muullakin raksalla. Sotkuiselta, keskeneräisiä hommia siellä täällä, projekteja jotka odottavat että projekti x valmistuisi tai etenisi jotta projektia y voi jatkaa. Lattioilla lojuu listapaketteja, maalipönttöjä, työkaluja, erinäisiä palikoita ja levynpaloja joita välillä vimmaisena siivotaan ja lajitellaan, ja sitten taas hetken päästä kaivetaan jemmasta esiin, kun tarvittiinkin juuri sellaista palikkaa. Toisaalta paikoitellen pilkahtaa jo kaunista ja valmiin näköistä!

Siitä lähtee panelointi

KUULOSTAA?
Raksan radiokanava on ehdottomasti Kasari! Vähintään kolmesti päivässä Wicked Game, Rock you like a hurricane ja Private Dancer, ja kaikki muut kahdeksankytluvun klassikot, joiden mukana voi laulaa monkua enemmän tai vähemmän nuotilleen. Nyt kun ollaan arkenakin käyty työmaalla olen hämmästellyt, että Kasarilla on jopa juontajia. Raksaradioaparaatti on tosin hieman toimintaepävarma, ja välillä lisää volyymia kun sen ohi kävelee, ja välillä ääni haipuu olemattomiin. Lisäksi työmaalla kuuluu ne perinteiset jonkun koneen surinat, pörinät ja hurinat, naulapyssyn tussahdukset ja kompuran pärryytys. Jos lapset on mukana, saa äänimaisema ihan uusia ulottuvuuksia.

TUOKSUU?
Puulta, puhtaalta, uudelta. Välillä käryää öljymaali tai höylätty puu. Liisterit tai vesiohenteiset seinämaalit eivät oikeastaan haise miltään.

TUNTUU?
Kodilta. Puuhakkaalta. Välillä epätoivoiselta. Siltä kun ajantaju häviää.

Heinänpaalausta ihmettelemässä

Parit puolipaneelit maalattuina

MAISTUU?
Koska tämä raksailu on jatkunut jo iänkaiken, on ruokapuoli pyritty pitämään mahdollisimman normaalina. Työmaalla maistuu mikrolämmin eilispäivän kotiruoka, kotoa roudattu hanavesi, termarikahvi ja keksi sen kaverina (paitsi minulla raskauden edetessä kahvi on vaihtunut ensin kaakaoon ja nyt paheena on iltapäivän raksakokis).

Tapetointi on nyt loppu. Slut. Over. Ja olo on tyhjä ja huojentunut. Jokin asia on valmis!

Tahti kiihtyy

Tai syytä ainakin olisi, tahdin kiihtyä. Ykskaks ollaan kukkeimmassa kesässä, muuton kaikki epämääräisimmätkin deadlinet lähestyvät ja kirsikkana kakun päällä, mies sai tänään töitä uudelta paikkakunnalta! Alkaa siis tuntua siltä että 150 km välimatkaa on hippasen liikaa.

Oman talon myyntikuvioissakin on varovaista myötätuulta, joten ehkä asiat vielä järjestyvät.

Viime viikon sunnuntaina siistittiin pihaa reunustavaa syreeniaitaa (sitä joka vuosi sitten vedettiin kokonaan maantasalle, ja joka nyt on kasvanut n. metrin korkeuteen ja paikkapaikoin vähintään yhtä leveälle). Minä hurruutin siimaleikkurilla pahimpia rikkaruohoja matalaksi, ja lisäksi siivottiin takapihalle unohtunut pinkopahvi/huokolevykasa pois. Ei vieläkään vuoden viherpiha, mutta hiukan siistimpi kumminkin!

Sunnuntain duuneihin kuului myös kylppärin seinien uudelleenmaalaus, ovien maalaus jälleen kerran, saunasuojan sutiminen saunan seinä- ja kattopaneeleihin sekä yhden eteisen seinän maalaaminen käyttäen sellaista maaliensotkemistekniikkaa että ammattilaiset saisivat slaagin (mutku se ei olisi riittänyt muuten!)

Kylppäri toiseen kertaan maalattuna, nyt hyvä

Saunaan meni saunasuoja, joka tosin oli aivan väritöntä

Eteisen seinä, jonka sävystä tuli täydellinen! Sitä ei vaan pysty enää ikinä toistamaan...

Kakkoskerroksen jälkeen jo vähän parempi pinta

Ja täällä kukertava ykköskerros vasta

Tällä viikolla suhataan kolmesti Penttilään. Keskiviikkona oltiin jälkikasvun kanssa Ikeassa, josta tarttui matkaan malja-allas pikkuvessaan sekä pari lamppua tupaan. Lisäksi syynättiin tarkkaan vessan kalusteita isoa vessaa silmälläpitäen ja taidettiin päättää, millaiset sinne tulee.

Lamppu poikineen

Ikea-pysäkin jälkeen suuntana Penttilä, jossa kerettiin muutama tunti puuhastella. Taas kerran maalasin ovet, ja mies raapi ovienkarmeja siistimmäksi vanhoista nauloista ja pinkopahvinriekaleista, ja siinähän se aika hurahtikin.

Seuraava visiitti oli tänään perjantaina. Ohjelmassa oli eteisen ja välihuoneen tapetointia, puutarhan perkaamista (nyt orapihlaja), listoitusta, työhaastattelu, herrasväenpaneelien mallintamista, huussin kesäsiivous ja ovenkarmin hiominen.

Hmm, valokuvattuna se näyttää edelleen pelkältä viidakolta

Eteistä

Ja välihuonetta (juu tulossa on puolipaneeli)

Herrasväenpaneelin mallinnokset roskarimasta tehtynä

Pikkuvessassa kattolistat

Ison vessan ovenkarmi hiottuna

Yksi reissu vielä nykäistään tälle viikolle, ja se on se klassinen sunnuntai. Eipä tulisi näistä hommista mitään ilman kullanarvoista äitiäni, joka jaksaa vahtia lapsia sekä raksalla että kotonaan! Nyt vielä rypistetään kuukausi, puolitoista niin sitten, sitten vihdoin pitäisi muuton olla totta. Odotan niin kovasti aikaa, kun saan alkaa asua tuota taloa ja kun se muuttuu meille kodiksi.

Torstain remppakuvat

Sattuipa niin sopivasti, että kun oltiin matkalla raksalle torstaiaamuna, soitti puuseppä. Hän kertoi, että aiemmin valitsemamme keittiön kaapinovien väri onkin erikoisväri ja siten myös erikoishinnoiteltu, mutta että heillä olisi tarjolla uusi väri jonka haluaisivat meidän näkevän. Sanoin että ollaan kohta siinä kohdilla ja pysähdytään tsekkaamaan. Niin tehtiin ja uusi väri hyväksyttiin. 

Työmaalla siivosin ensin ovenedustalta kaakeloinnin jätteet omiin astioihinsa ja lajittelin palavat roskat omiinsa. Ei se sisäänkäynti vieläkään mitenkään kutsuva ole, mutta ainakin hiukan siistimpi nyt. Miehen nakiksi lankesi huussin tyhjentäminen, jonka minä olin alunperin luvannut hoitaa, mutta nyt kuulemma kun olen raskaana, ei minua sovi sellaiseen hommaan päästää. Lupasin, että seuraavan kerran meillä on sitten jo sisävessa eikä huussi ehdi täyttyä samaan tapaan.

Sisällä mies alkoi fiksailla vessanoven paikkapaloja matalammiksi ja istuvuutta karmeihin paremmaksi, ja minä aloin maalata kylppärin seinien yläosaa. En tiedä johtuiko maalista, pohjasta vai välineistä, mutta oli aivan mahdotonta saada aikaan siistiä, peittävää maalikerrosta! Tuntui, ettei maali vain tarttunut seinään, tai jos tarttui, sitä meni aivan hulvaton määrä. Ja kun jostain paistoi pohjamaali ja koitin telata samaan kohtaan lisää maalia, tarttuivat ne vähäisetkin maalit telaan. Lopputulos ei siis yhdellä maalauskerralla ole vielä mitenkään mairitteleva - lisäksi maalin menekki oli laskettua huomattavasti suurempi, joten ennen kakkoskierrosta on käytävä maaliostoksilla. 

Lähempää ei kehtaa kuvata

Sävyyn olen kyllä tyytyväinen, se on Tikkurilan Suo

Lisäksi onnistuin suojauksista huolimatta porskuttamaan maalia kaakeleille ja lattialle. Voe hitto.

Seuraavaksi oli sitten vuorossa taas pellavaöljymaalamista ja sen valmistelua. Hioin, paikkasin ja pyyhin ison vessan oven, käännettiin kodinhoitohuoneen ovi maalauspukeilla toisinpäin ja sitten aloin maalata näille ensimmäistä kerrosta. Kun minä työstin ekaa ovea, mies näpsytteli salin kattolistat paikoilleen. Niin nättiä!

Kattolistaa salissa

Vessanovi

Ovet ja kattolistat

Vanhat ovet pääosassa

Viime viikolla perjantaina ja sunnuntaina panostettiin oviin. Ja maalaamiseen. 

Puoliso roilosi ison vessan oven alareunasta pehmeän puun pois

Sitten hän muotoili terveestä puusta paikkapalat ja kiinnitti ne liimalla

Minä otin työn alle kodinhoitohuoneen oven. Hion oven kauttaaltaan 120 vahvuuden hiomapaperilla ja skrapasin vielä peilien kolosista ja koristeurista vanhaa maalia pois. Sitten hiukan paikkasin säännöllisiä naulareikiä, imuroin hiomapölyt pois ja lopulta vielä pesin oven nihkeällä liinalla

Ja sitten vedin pintaan ensimmäisen kerroksen pellavaöljymaalia. Ohennettiin ensimmäisen kerroksen maalia n. 15% tärpätillä ja lisättiin maaliin kuiviketta, jonka pitäisi sisämaalauksessa nopeuttaa kuivumista.  

Migreeninlaukaiseva haju tuosta öljymaalista tuli, mutta pinta on kaunis! Pellavaöljymaali on sitkasta, erittäin riittoisaa maalattavaa, jota saa työstää ihan kunnolla jotta saa maalikerroksesta tarpeeksi ohuen. Maalikerroksia on tarkoitus tulla oviin 2-3 kpl. 

Ovien fiksailun lisäksi maalattiin seiniä ja muureja. Mies teki paikkamaalaukset laatoitettuihin huoneisiin (ensin hioi vaadittavat kohdat, poisti pölyt, maalasi ja häivytti rajat) ja minä maalasin toiseen kertaan makuuhuoneen ja olohuoneen muurit, sekä ensimmäistä kertaa eteisen muurin. Näitä en sitten migreenipäissäni ole enää valokuvannut...

Myös salin seinään tulevat koristelistat on maalattu

Salin paneloinnin koristerimat käytiin ostamassa Bauhausista. Harmillisesti ei saatu ihan kaikkia puolipyöreitä listoja, vaan täytyy parin viikon päästä tehdä toinen reissu. Salin jalkalistat ostettiin myös.

Nyt on nykykodissa käynyt katsojia aika kivasti. Kodin myyminen on asia jota ei aktiivisesti pysty ajattelemaan, ettei vaivu epätoivoon. Ollaan jo kaksi vuotta yritetty saada tätä kaupaksi, ja kaikki mahdolliset tunnetilat on käyty läpi. Kodin laittaminen näyttökuntoon on jo rutiinia eikä tunnu enää miltään, että täällä on joku käynyt katselemassa ja arvioimassa. Enää en anna minkäänlaisen toiveikkuuden herätä, kun välittäjä ilmoittaa että joku haluaisi tulla näytölle. Yritän vain olla ajattelematta.