torstai 22. maaliskuuta 2018

Keittiösuunnitelmia

Keittiö on kodin sydän, ja meidän haaveemme on toteuttaa tätä klassikkolauselmaa oikein kunnolla kunhan sinne saakka päästään. Suunnitelmissa on aloittaa Penttilän kunnostaminen tuvan päädystä (plus eteinen ja tuleva uusi kuisti/khh/kph -tila), joten etukäteisvisioinnitkin on keskitetty tupaan. Kylppäriä ja kodinhoitohuonetta on vielä vaikea visioida kun ei ole mitään kättä pidempää olemassa, mutta eiköhän senkin aika kohta koita. Talon mitat on toimitettu piirtäjäinsinöörille ja vastinetta odotellaan. 

Penttilän tupa on hyvän kokoinen, hiukan vajaa 30 m2. Ikkunat ovat kolmeen suuntaan. Tuvassa on hella-leivinuuniyhdistelmä, joka nykyasussaan on liuskekiven värinen. Olemme pyöritelleet materiaaleja ja värejä ja keittiön kaapistoja ja ties mitä ideoita nyt muutaman kuukauden ajan, ja aletaan olla aika selvillä vesillä siitä miltä uusiutunut tupa tulisi näyttämään. 

Keittiö voisi olla tällainen: 

Keittiö pysyisi nykyisessä nurkassaan, mutta pidentyisi oikealle ikkunanaluspenkin ja jääkaapin verran. Vesipiste siirtyisi päätyseinälle ja lisäksi tulisi saareke (josta kuvassa puuttuu oikealta syrjältä tason jatke jonka alle sopii korkeat jakkarat). Valkoinen möntti vasemmassa alakulmassa markkeeraa leivinuunia.


Tuvan ovelta katsottuna


Ja vielä näkymä nurkasta


Kuvat on tehty Ikean keittiönsuunnitteluohjelmalla, ja ollaan melko vahvasti kallellaan Ikean keittiökaapistojen suuntaan. Toki olisi mahtia, jos voisi saada kotimaiset kokopuiset kaapistot näin vanhaan taloon eikä tarvitsisi siinä tinkiä aikalaistyylistä ja -materiaaleista, mutta näitä hommia on pakko miettiä kukkaronpohjan kautta. Ikean kaapistot ja koneet ovat varsin kohtuuhintaisia ja tosi muunneltavia, joten niillä mennään. Ovet ovat Bodbyn-mallistoa luonnonvalkoisina (suunnitteluohjelman kuvissa aika paljon todellista vaniljaisemman väriset) ja tasot massiivitammea. Vielä mietinnän alla on se, olisiko meidän siisteystottumuksiin tammiviilutettu laminaattitaso kuitenkin turvallisempi valinta kuin tuo massiivipuinen versio. Ulkonäkö pysyisi suht samana, hinta vähän kevenisi, ja laminaatti olisi armollisempi sotkuille.

Tässä Bodbyn-ovien sävy oikeampana. Kuva Pinterestistä.

Leivinuuni näyttää nykyasussaan tältä:

Ei hyvä

Mutta tulevaisuudessa se näyttää toivottavasti tältä:

Paljon parempi!! Kuvan lähde: http://elamaapohjolassa.blogspot.fi/2015/11/vuolukivitakka-valkoiseksi.html

Leivinuunin takana olevan piipunmuurin väritys on vielä arvoitus. Jäisikö nykyisilleen vai laittaisiko pintaan jotain?

Lattiasta tulee maalattu lautalattia, todennäköisesti uusi. Kunhan päästään purkuun asti, selviää vanhan lattian kunto. Saattaa olla korjauskelvoton. Seiniin jää puolipaneelit, mutta ne täytyy maalata. Kattopanelointi saa maalia.

Lattian sävy voisi olla jotain tällaista:



Ja puolipaneeleihin pykälää vaaleampi sävy, vaikkapa jompi kumpi näistä: 

Todellisuudessa ainakin tuo Pellava on hyvin lähellä valkoista, se vaan näyttää tässä näyttökuvassa kovin ruskealta. 


Seinien yläosa tapetoidaan. Tapettien kanssa on soudettu ja huovattu ja mallitilkkuja on katseltu nykykodin seinässä viikkokaupalla: 

Finalistit

Nyt finalistien joukko on kutistunut kahteen vasemmanpuoleisimpaan. Okransävyinen suurikuvioinen Pihlgren&Ritolan Paratiisi sekä vaaleanruskean ja mustan sävyinen Sanderssonin Mapperton. Melko lailla joka päivä kysyn itseltäni: Onko Paratiisi liian keltainen? Onko Mapperton liian moderni? Tuleeko Mappertonista liian synkkä suurella alalla? Kyllästyykö keltaiseen? 

Paratiisi, kuva: Pinterest

Mapperton, kuva: Pinterest

Tavallaan tuntuu hölmöltä suunnitella pintoja jo tässä vaiheessa, kun on vielä arvoitus, miten suuri urakka odottaa kun lattiat avataan. Remontin tärkeimmät osuudet on kuitenkin siellä (toivottavasti terveissä) rakenteissa. Mutta toisaalta, kun nämä asiat on etukäteen mietitty, voi mahdollisesti tehdä hankintoja jo etukäteen jos jotain sopivaa osuu kohdalle. Eikä sitten mene sormi suuhun kun päästään laittamaan pintoja. 

Nykykodissa oli yksityisnäyttö viime viikolla. Ollaan odoteltu jännityksellä, poikisiko siitä tarjousta. Ehkä se olisi jo tehty jos sellainen olisi tuloillaan... Piinallista. 

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Pieni askel konkretiaan


Kaiken haaveilun ja visioinnin keskellä pääsimme vihdoin viime viikolla tekemään jotain konkreettista taloprojektin edistämiseksi. Veimme esikoisen mamman luo yökylään ja pääsimme "vain" vauvan kanssa Nihdeisiin kahtena päivänä. Agendana oli ottaa talosta mitat jotta rakennusinsinööri saa tehtyä siitä piirustukset. Hän piirtää myös ehdotelman tulevaan kylppäri/kodinhoitohuonelisäosaan meidän oman suunnitelmapiirroksen pohjalta.

Visiitti osui koville pakkaspäiville joten lämmitimme samalla puuhellaa. Tulisijat ovat talon sydän! Tuli kotoisa olo siinä puita lisäillessä, vaikka talolla kaikki onkin hyrskynmyrksyn ja vasta aluillaan.

Siinä mittaillessa valkeni konkreettisesti, miten vinoja vanhat talot ovat vähän joka suuntaan. Huonekorkeus ja ikkunoiden korkeudet vaihtelivat välillä paljonkin. Mittailun lomassa tuli havainnoitua taloa monelta kantilta. Onhan siellä painumia katossa siellä täällä eikä siitä suoraa saa, mutta ei tarvitsekaan saada.


Aikaasaannoksia. Pohjapiirros omaa käsialaani eikä todellakaan mittakaavassa




Toisen päivän mittaväsymys

Kuten pohjakuvista näkyy, aika homma siinä mittaamisessa olikin. Varsinkin nuo pienet huoneet joissa oli useita kulmia ja pieniä ikkunoita ja sitä ja tätä. Hommaa ei varsinaisesti helpottanut vauva joka ei oikein ottanut viihtyäkseen paksussa vaatetuksessa lattialla kun ei päässyt ryömimään niin kuin olisi tahtonut. Kantoreppu pelasti hiukan, mutta katkonaista oli tekeminen. Toisaalta kun vauva meni vaunuihin unille, olimme kuin parisuhdelomalla, ihan kaksistaan! Ruuhkavuosien keskellä on aika harvinaista herkkua viettää ihan jopa pari tuntia kaksin oman puolison kanssa.

Salin lattiassa on liki 30 cm leveää lankkua piilossa levyn ja muovimaton alla. Päätyvarastossa näkyi millainen lattia on. Päädyn varasto on tarkoitus purkaa niin saliinkin saadaan auki ikkunat kolmeen suuntaan ja kaikki neliöt käyttöön

Hirsiseinää näkyvillä samaisessa päätyvarastossa. Komeeta on!

Salin vanhaa tapettia piilossa varaston seinässä

Samalla reissulla ehdittiin enemmän ajan kanssa tutkia talon nurkkia ja kurkkia vanhojen seinämateriaalien alle. Meillä on ajatuksena ottaa tuvan ja nykyisen makuuhuoneen väliltä oviaukkoa hieman suuremmaksi ja tehdä tästä makuuhuoneesta olohuone, ja olohuoneen puolelta jättää seinästä hirsi näkyviin. Komeita paksuja hirsiä siellä väliseinässä olikin! Lisäksi kävimme vintillä penkomassa aarteita ja toteamassa, että kuivaa on.

Välihuoneen tapetti

Tapetit ovat olleet tapetilla viime aikoina, kun koitamme tehdä valintoja, millä tuvan seinät tullaan koristamaan. Näistä kuitenkin tarkemmin omassa postauksessaan joskus myöhemmin!

Pihatalon seinässä eristeenä sanomalehteä vuodelta -59

Projektin laajuus on vielä vähän etäinen, hiukan hirvittäväkin asia. Työtä ja kustannuksia epäilemättä tulee olemaan enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Talon pohjarakennekin on arvoitus: alapohjaan näkee muutamia metrejä tuvan päädystä kivijalan kulkuluukusta, mutta hyvin nopeasti tulee maa vastaan. Onkohan rakenne multapenkki sieltä peremmältä, kenties, ja missä kunnossa alapohjan hirret mahtavat olla...? Piha on villiintynyt viidakko ja vaatii jonain vuonna osansa, samoin ulkovuorauksen maalaaminen on ajankohtaista lähivuosina ainakin paikoitellen, jos ei kokonaan.

Pitääkö tästä olla huolissaan? Lohkeama kivijalassa


Pihasauna kaipaa kattoremontin ja uudet sisäpinnat

Olen yrittänyt opettaa itselleni ajatusmallia, että tämä talo ja tila tulee olemaan elämänmittainen projektimme ja että oikea tapa edetä on hidas ja tunnusteleva. Kaikkea ei saa "kerralla kuntoon", ja käsite "kuntoon" tullee muuttumaan vielä moneen kertaan matkan aikana. Täytyy oppia nauttimaan itse matkasta ja jakaa projekteja tuleville vuosille.

Seuraavan kerran koitetaan päästä vierailemaan siivouksen merkeissä. Taloa on viime vuodet asuttu aikamoisen hamstraamisvimman vallassa (löysin mm. nuhalääkettä jonka parasta ennen -päiväys oli -92) joten rompetta ja ihan silkkaa roskaa on tuhottomat määrät. Kestää hetken ennen kuin huoneet edes saadaan tyhjilleen jotta lattioita voidaan alkaa aukomaan.

Nyt toivon että vähitellen koittava kevät aktivoi kaikki talonostajat ja tämä nykyinen kotimme menisi kaupaksi. Arka haaveeni on, että ensi joulun voisimme jo viettää Penttilässä...