keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Uusi ja vanha rinnakkain

Vanhan talon suurremontti on -ainakin meille- tasapainoilua uuden ja vanhan välillä. Uudet ratkaisut ovat usein merkittävästi helpompia ja ammattirakentajat ovat toki taipuvaisia niitä suosittelemaan kustannustehokkuuden ja helppouden nimissä. Mutta jos kaiken tekee uudella, ei siitä vanhasta sielukkuudesta jää juuri mitään jäljelle. 

Yksi pienen väännön kohde on ollut vanhat väliovet, jotka ehdottomasti halusin Penttilän vanhan ja uuden osan rajapintaan. Nämä ovet on ostettu viime syksynä Facebookin Purkutavarakirppis-ryhmän kautta, koska Penttilän omista vanhoista ovista ei löytynyt kahta samansuuruista. Viime syksynä raavin näistä vanhat maalit pois, sitten ovet kuljetettiin Penttilään kuivumaan. Tänä keväänä mies vaihtoi toisen oven kätisyyden, ja nyt ovet on asennettu paikoilleen. Onneksi löytyi ammattilainen, jolle vanhat ovet ei ollut ongelma, tai ainakin hän osasi pitää mölyt mahassaan. 

Vasemmanpuoleinen vie isoon vessaan, oikeanpuoleinen kodinhoitohuoneeseen

Uuden osan väliovet päädyttiin laittamaan uusilla kaupan ovilla, ja mielestäni nekin sopivat paikkoihinsa oikein hyvin eivätkä ole ristiriidassa vanhojen ovien kanssa.

Kodinhoitohuoneen ovi auki ja siitä näkyvät ensiksi oikealla komeron ovi ja sitten pikkuvessan ovi

"Mä rakastan näitä kynnyksiä! Kunnes alan asua täällä ja lyödä niihin varpaani"


Karmit pitää vielä raapia puhtaaksi vanhasta maalista ja maalata ovien tapaan pellavaöljymaalilla pariin, kolmeen kertaan. Tilasin tätä hommaa varten Ottossonin pellavaöljymaalia sävyssä kitinvalkoinen.

Uusi ovi kodinhoitohuoneesta työväeneteiseen
Laattahommat oli viime sunnuntaina vielä hiukan vaiheessa. Saumattu oli, vain silikonit puuttui rajoista. Myös kaksi väliovea oli vielä asentamatta.

Leivinuunin edusta tuvasta

Suihkun lattia

Lattialaattojen saumaväri oli oikein onnistunut valinta, tämä on Kiillon värikartasta joku hiekanharmaa/ruskea

Sunnuntain remppaohjelmassa oli pikkuvessan tapetointi, salin seinien alaosan maalaus ja muurien hiontaa ja pohjamaalausta, ja näissä hommissa taas hurahti kokonainen työpäivä kahdelta ihmiseltä.

Pikkuvessaan tuli yhdelle seinälle Midbecin Lyckebo-sarjan Sarah-tapettia. Niin kaunis! Ja niin vaikea kuvata kun vessalla on kokoa hikisesti neliön verran. Tälle tapettiseinälle tulee allaskaluste isännän omatuotantoa, siitä lisää myöhemmin 
Olohuoneen muuri pohjamaalissa


Ja seinän takaa makkarin vastaava

Ja eteisen/välihuoneen puolelta vastaava osittain pohjamaalattuna. Tässä on ollut aikanaan koksilämmitin

Salin seinistä siivottiin ylimääräiset tapettisuirut pois ja hiottiin liisterijäämät ja muut kolhut. Sitten maalasin seinien alaosat. Sävy on hyvin vaalea, vaikea saada kuvaan, mutta se on pehmeänbeige Tikkurilan Talkki, joka mielestäni hiukan taittaa oikeassa valossa punaiseen. 

Tämän seinänosan maalaaminen raskausviikolla 24 oli jo hiukan tukalaa


Laskettiin saliin myös rimojen menekkiä, sillä aiomme rakentaa salin seinien alaosaan ns. herrasväen paneelin. Joku tovi meni tietokoneella viikolla, kun vertailtiin erilaisia listoja, niiden pakkauskokoja ja hintoja, ja puntaroitiin, millä ja miten saadaan oikeannäköinen paneeli aikaiseksi. Nyt on valinnat tehty ja tämän viikon perjantaina on aikomus käydä ostoksilla.

Esikoisen luumupuu voi toistaiseksi hyvin uudella kasvupaikallaan Penttilän aurinkoisella rinteellä. Hiukan on tuota rikkaruohoa perattavaksi tosin...
Pientä, aikaavievää piperryshommaa on luvassa seuraavaksi, sillä käytännössä kaikissa laatoitetuissa huoneissa on paikkamaalattavaa. Seinille on tullut roiskeita joko vesieristeestä tai laastista, joten taas täytyy hioa ja maalata ja häivyttää. Yksi kodinhoitohuoneen seinä täytyy vetää kokonaan uudestaan maalilla, sillä maalausjälki (ihan omani) ei tyydytä. Näennäisesti pieniin hommiin saa uppoamaan uskomattoman määrän aikaa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti