Sutii, sutii, jaksaa, jaksaa

Muuttoon on kuukausi, noin arviolta. Herranpieksut, sanon minä! Ollaan siis ajeltu eestaas kuopan ja vanhan kodin väliä kaikki liikenevät viikonpäivät. Työmaalla on vaihe kun tuntuu ettei mikään edisty, tehdään jotain pientä piperrystä ja päivät vaan laukkaa ohi.

Näitä piperryksiä ovat olleet:

Puolipaneelien maalaus. Puolitoista kilometriä ensin pohjamaaliin, sitten pintamaaliin

Maalareita kolmessa sukupolvessa

Puolipaneelin päälle tulevien listojen maalausta

Ja ne ovet, aina vaan ne ovet!

Ovenkarmitkin sai jo maalia

Mutta hei! Isossa vessassa on paneelia jo seinässä!

Listoitusta tupaan

Listoitusta kylppäriin

Edelleen kylppäriin

Vanhan kodin myynti alkaa vihdoin vaikuttaa todennäköiseltä, mutta koska olen taikauskoinen, en pukahda siitä sen enempää ennen kuin kauppa on taputeltu. Uutta virtaa saatiin kuitenkin siivoamiseen ja pakkaamiseen, ja vietiin mm. metalliromua ja akkuja romukauppiaalle ja ajettiin raksallekin ihka ensimmäinen muuttokuorma!

Hevostavaraa, yllättäen

Aika moni homma työmaalla on ollut mieluisaa tai vähintäänkin siedettävää, mutta nyt olen kohdannut inhokkihommani. Ikkunoiden kunnostaminen. Miten se onkin niin turhauttavan hidasta ja jotenkin kaikin tavoin ihan plaah-työtä. Meillä ei ole erityisen vanhoja pokia tai laseja ikkunoissa, vaan Penttilän ikkunat on joskus uusittu. Malli sentään on vanhanmoinen, korkea ja kaunis. Nyt työn alla on ollut ikkunasmyygien sekä sisempien pokien maalaaminen listavalkoisella. Työmäärä on älytön - ensin hiotaan, sitten pyyhitään pölyt, sitten teipataan lasit, sitten maalataan varovaisesti ja tarkasti, sitten irrotetaan teipit. Yhden ikkuna-aukon maalaamiseen menee valehtelematta tunti, jos riittääkään. En tiedä, miksi esimerkiksi noiden vanhojen ovien kanssa näpertely on ollut niin mieluista, mutta tämä ikkunahomma ei sitten yhtään.

Otin hommasta vain yhden kuvankin, koska yäk

Siellä niitä kuivuu

Ikkuna-aukkoja on vaatimattomat 10 kpl, ja kaikissa laseja 2, eli noita maalattavia pokiakin on 20 kpl. Ja smyygiaukkoja se 10. Hidasta ja turhauttavaa, mutta onneksi nyt on loppusuoralla, enää 11 pokaa tekemättä eikä yhtään smyygiä.

Vanhoista ovista ja karmeista puheenollen:

Valmista! Vessan ovi ja ovenkarmit ovat valmiit ja saatiin nostaa ovi paikoilleen! Myös khh:n ovi on valmis, ja karmeihin on sudittu viimeinen kerros pellavaöljymaalia. Kunhan se kuivuu, saadaan tuokin ovi paikoilleen. Super!

Jokohan se remppaväsymys iskee, näin loppusuoralla. Aika draivilla on menty viimeinen vuosi -puolitoista, ilman väsymystä tai kyllästymistä. Nyt kun jonkinlainen "loppu" häämöttää, alkaa hiukan tossu painaa. Vaikka nythän se palkinto alkaa olla käsillä! Joten jaksaa, jaksaa. Kohta meillä on koti.