Mitä olen oppinut remontoinnista + raksakuulumiset

Viimeiset viisi kilometriä on aina pitkät niin 
Remontin loppuunsaattaminen on turhauttavaa pientä näkymätöntä tekemistä, ja aina löytyy jokin kohta jota pitää jotenkin vielä sipistellä. Listoittamiseen menee järjettömän paljon aikaa, ja nyt ymmärrän hyvin, miksi juuri se on se homma joka monesti jää loppumetreillä tekemättä. Väsymys alkaa painaa ja tuntuu että olisi tärkeämpää tehdä jo jotain muuta, kuten vaikka siivota, purkaa muuttolaatikoita ja asettua taloksi.

MUTTA: kokosimme jo ensimmäiset huonekalut ja purin niihin osan tavaroista

Eteinen-välihuone

Kaikkeen menee enemmän aikaa kuin kuvittelisi
Ja kaikki tehdään vähintään kahteen kertaan. "Käsittele 2-3 kertaa". Viheliäistä. Kuinka monta kertaa minäkin olen jokaisen seinäneliön käynyt jo läpi?

MUTTA: lopputulos palkitsee. Tässä meidän tuvan ruokapöytä, jonka isäntä teki itse salin lattialankuista. Pinnassa Kivan sävytettyä kalustelakkaa aika monta kerrosta

Hirsiseinän pesu on roikkunut to-do -listalla pitkään. Nyt äitini astui avuksi ja hurautti seinän puhtaaksi parissa tunnissa. Aivan järisyttävän likaista vettä siitä lähtikin, mutta juuriharja, vesi ja mäntysuopa tekivät seinälle aivan ihmeitä. Pinta kirkastui, sävy tasoittui ja tikkuisuus väheni huomattavasti. 

Valmis!

Työkalut on tehty miesten käsiin
Vaikka aivan nätisti ne naistakin tottelevat, niin oteleveydet on monessa vempeleessä niin isot, että vaikka minullakin on melko suuret kädet, ei hyvää otetta meinaa saada tai jaksaa ylläpitää. Sekös harmittaa. Lisäksi harmittaa olla paksuna, kun koko ajan pitää huutaa apua nostamaan tai kantamaan.

Itse osaa aika paljon - ja aika paljon ei
Monta juttua voi tehdä, vaikkei ole koskaan tehnyt. Monenlaista vempainta voi käyttää, vaikkei ole koskaan käyttänyt. Monta asiaa on myös sellaista, jotka jättää suosiolle niille jotka osaavat tai joilla on paremmat edellytykset oppia. Minun kohdallani se tarkoittaa jiirikulmien sahaamista listoihin. Ok, osaan mitata. Ok, osaan sahatakin. Osaan ampua listat kiinni, joten mikä mättää? En tajua. Ajatukseni ei kerta kaikkiaan taivu kattolistan jiirikulmien tekoon, sitä en ole edes yrittänyt. Ikkuna- ja ovilistoja olen muutamat tehnyt, mutta on se sellaista säätämistä, turaamista, oho-mites-se-nyt-noin -tupeksimista, että parempi kumminkin jättää ne hommat jollekin jonka hahmotuskyky on parempi.

Remontti muuttaa perhesuhteita
Kävi nimittäin niin, että heinäkuun loppu tuli ja miehen työt uudella paikkakunnalla alkoivat. Se tarkoitti sitä, että hän kaikessa hiljaisuudessa siirtyi punkkaamaan keskeneräiseen taloon viikoiksi, ja minä jäin lasten, hevosten, koirien, kissan ja kanojen kanssa keskenäni vanhaan kotiin. Elämä on perin omituista juuri nyt. Mutta toisiimme emme ole kyllästyneet remontin aikanakaan. Tuskin maltan odottaa, että perheemme on taas koossa uudessa osoitteessa!

Vähän niin kuin yksiö

MUTTA positiivista on se, että nyt talolla on joka ilta joku puuhaamassa niitä lukuisia pieniä piperryksiä eteenpäin. Tässä sovitettuna ja sovellettuna ovilistaa salin parioviin ja hirsiseinän muotoihin

Ison vessan ja kodinhoitohuoneen ovet

Sama näkymä joitain kuukausia sitten

Tuvan lattiaa on pohjamaalattu nyt jo kahteen kertaan koko lattia, seuraavaksi sitten pintamaalia

Kattolistaa välihuoneessa

Ollaan siis vaiheessa, jossa valmista alkaa olla ja tulla. Käytännössä meiltä uupuu se putkimies ja sitä myöden vesikalusteet, salin ja tuvan lattioiden maalaus (joiden pohjustustyöt on kumminkin jo hyvällä mallilla), lisäosan ulkovuori (nousee koko ajan) ja keittiön asennus. Sähkömiehen duunit on hiukan kesken, mutta sekin vaatisi sen putkimiehen käynnin jotta kaiken saisi viimeisteltyä.

Tallin osaltakin tilanne on jättebra: meillä oli miehen sukua talkoissa männä viikolla ja voi jot kun aherrettiinkin yksi päivä! Raivattiin tarhasta liiat pusikot ja risukot pois (minä rv 32 raivaussahan varressa ja muut raahaamassa oksia pois), lyötiin tolpat maahan ja ruuvattiin eristimet kiinni. Nyt olen vetänyt jo miltei kaikki langat (sähkölankaa tulee kolmeen juoksuun), joten tarha on aika lailla siinä mallissa, että uskon hevosten majapaikan valmistuvan.

Myös lattian paikkavalu on tehty

Vanhasta kodista roudaan ensihätään turvetta ja olkea jotta saadaan pihatto kuivitettua 

Eipä juuri näy kuvassa mutta tolppaa on maassa ja navetan nurkalta lähtee aitaa. Massiivinen risukuorma on myös jo siirretty pois

Jaksaa, jaksaa.