Ja sitten oli kuoppa

Joskus oli uloskäynti, nyt on kuoppa!

Ja lisää kuoppaa pukkaa

Toukokuun viimeisenä ja kesäkuun ensimmäisenä vanhan kuistin viimeisetkin jäänteet eli perustukset muuttuivat muistoksi vain, ja tilalle tuli... Noh, jättimäinen kuoppa. Ja aika läjä kiviä. Ja reikä seinässä, siinä missä ennen meni vintin portaat. Nyt on aika lailla se hetki prjoktissa kun tuntuu että kaikki mitä työmaalla tehdään, aiheuttaa vain sotkua, kaaosta ja rumuutta.

Tontilla on kiviä. Aika suuria kiviä. Mittatikkuna +180 cm mieshenkilö. Talon alla on myös kalliota, ja tuossa miehen oikean käden puolella oleva kivi onkin itse asiassa kalliota. Harmillista on, että se sijaitsee juuri sillä linjalla johon tulisi nousta uuden lisäosan seinä

Kaivinkone vastasi rumuuden lisäämisestä ulkona ja me vastasimme siitä sisällä. Avattiin tuvan lattiasta suiro lattialautoja ja lapioitiin niiden alta purua, olkea ja hiekkaa lukemattomia jätesäkillisiä.

Siitä lähtee tuvan nurkasta. Tuvan lankut olivat pontattuja. Irroitimme niitä ehjänä 5 kpl + pari pätkää, jotka oli jo alunperin rikkinäisiä ja osittain korvattu filmivanerilla

Purueriste ei ole alkuperäinen, se on lisätty 50-60-luvulla

Alimpaan hirteen oli naulattu kattohuopaa (?) vedon estämiseksi

Tässä kuvassa näkyy tuo muovimattopäällysteinen neliö, joka on luukku lattian alla sijaitsevaan "kellarikuoppaan", jossa sijaitsee vanha vesipumppu. Koppi on vajaan neliön suuruinen ja pari metriä syvä, sinne siis mahtuu aikuinen mies seisomaan pohjalle niin että pää ei näy tuvan lattian tasoon. Tämän vesipumppusysteemin takia tuota tuvan keittiökulmaa on remontoitu vuosien mittaan ja yritetty eristää ties miten. Muualla tuvassa lattiarakenne on hyvin suurella todennäköisyydellä erilainen kuin tässä kohdassa

Positiivista operaatiossa oli, että kaikki mitä tekemistämme rei'istä tuli näkyviin, oli kuivaa. Noin pienestä kolosesta en tällä tietämyksellä osaa sanoa, mikä on lattiarakenteen nimi - mitään rossilaudoitusta ei tuossa kohtaa ollut, vaan vesipumppukomeron ympärystässä oli sekaisin purua ja lasivillaa arvatenkin ainakin kahden metrin syvyyteen. Seinän vieressä on hiekkaa n. 40 cm levyinen kaistale. Alimmat lattiaa kannattavat poikkihirret makaavat ilmeisesti suoraan maassa, mutta silti vaan olivat aivan kuivia. Lattianiskoja/-vasoja ei ole kiinnitetty hirsikehikkoon mitenkään, joten lattia on vajonnut maanpinnan mukana ja siitä on johtunut tuvan nurkan painuminen (minkä arvelimme johtuvan lahovaurioista). Nämä nyt siis ovat maallikon ensipäätelmiä, paremmin tietävät älkööt pahoittako mieltänne!

Avasimme tämän kohdan nähdäksemme, missä kunnossa alin hirsi on sisäpuolelta, mutta kuten todettu, sehän oli ihan kuiva ja kelvollinen. Rakennusmiehet olivat perjantaina käyneet alkukatselmuksella ja olleet sitä mieltä, että kokonaista hirsijuoksua ei tarvitse vaihtaa mistään, vaan lahon poistaminen ja kolojen paikkaaminen riittää. Se on erinomaisen hyvä uutinen!

Salin puolella aloitimme samaa seinänvierustan avaamista. Siellä lankkujen alla oleva lämpöeristys olikin sitten ainakin 30 vuotta vanhempaa tekoa kuin tuvassa:

Olkisilppua kymmenen senttiä ja sitten hiekkaa

Salin lattialankut ovat valtavia, reilut 6 metriä pitkiä, 30 cm leveitä ja n. 8 cm paksuja. Niitä irrotimme 5 kpl, ja vain yhteen tuli pieni halkeama toiseen päähän. Lankut oli sekä naulattu niskoihin (onneksi aika harvakseltaan) että tapitettu toisiinsa kiinni.

Tapitus

Salin lattian eristeet ovat niin pöllyävää ja raskasta kamaa, että saattaa mennä imuautohommiksi. Ja samaa olivat raksatyöläiset suositelleet tupaankin.

Niin, työläiset. Tänään siellä on sitten alkanut ns. täysi rähinä ja täällä minä vain ihmettelen yli 100 km kohteesta etäällä. Loppuviikosta on pakko päästä katsastamaan paikan päälle, mitä siellä tapahtuu. Todella jännittävää! Ja toisaalta vähän myös haikeaa. Nyt kun talolla häärää ammattilaiset, ei siellä oikein sovi arkena pokkuroida seassa vähän jotain järkkäilemässä. Meidän täytyy seuraavaksi siis polkaista navetalla siivoukset käyntiin ja ruveta virittelemään hevosten majapaikkoja kuntoon. Vaikka siihen on kyllä asennoiduttu, että siirtotalli tulee ja sillä mennään ainakin ensimmäinen talvi... Mutta talliasioista lisää toiste!

Päätän jorinani kuoppakuviin, jottei totuus hetkeksikään unohdu.