Ensin oli ja sitten ei

Lauantaina 25.5. veranta ja vanha kylpyhuone sitten lähtivät.

Tästä näkymästä päivä alkoi lauantaiaamuna

Mies meni moottorisahalla kylppäriin

Välihuoneen ikkunoille väliaikaiset suojat

Irrotettiin sähköjohdot, otettiin talteen muutama vanha lattialankku, ovet ja ikkunat, ja sitten isäni aloitti metsäkoneen kouran kanssa purkamisen. Ensin kattopellit irti ja sitten rouskis rouskis kaikki muukin.

Kun ulkona oli konevoima käytössä, keskityin minä sisällä nakertamaan tuvan keittiökaapistokulmasta seinäpintoja auki (ja kuuntelemaan ulkoa tulevaa ryskettä). Ja nimenomaan nakertamaan - seinän sisässä kulkevat vesiputket oli suojattu uretaanivaahdolla usean metrin matkalta. Karmaisevin yhdistelmä oli kokonainen koolausväli täynnä uretaanivaahtoa ja päällä kipsilevy. Molemmat materiaalit irtosivat n. neliösentin kokoisissa paloissa, vaikka työkaluina olisi käyttänyt mitä.

Nakerrustyö kutakuinkin saatu päätökseen

Kuvasin tuvan ikkunasta, kun vanhan kylpyhuoneen seinä kaatui.

Tähän näkymään päättyi päivä

Sotku!!

Sunnuntain 26.5. jouduimme olemaan leipätöissä, mutta isäni kävi jatkamassa purkua koneella vielä vähän.

Maanantaina 27.5. saavuimme tontille jälleen ja vastassa oli tällainen maisema:

Purua, lasivillaa, vettynyttä kipsilevyä... 

Laitettiin hihat heilumaan ja alettiin siivota purkualuetta. Minä pussitin n. 15 jätesäkillistä lasivillaa, mies riipi alas vielä pystyssä olevia rakenteita, yhdessä haravoitiin purua ja noukittiin styroksinpaloja pihasta.

Päivän päätteeksi jo vähän siistimpi piha

Kun ulkohommat oli saatu kasaan ja appivanhemmille vedetty esittelykierros tiluksilla, siirryttiin myöhäiselle lounaalle kylän keskustaan, kipaistiin ostamaan lisää jätesäkkejä ja palattiin työmaalle vielä muutamaksi tunniksi. Seuraava projekti odotti salissa, josta piti poistaa kaksi komeroa jotta seinänvierusta olisi vapaa lattian avaamiselle ja hirsikerran uusimiselle.

Komero 1

Komero 2

Tuon komero 2:n ovi näyttää tässä kuvassa tylsältä levyovelta, vaan kun siihen tutustui vähän tarkemmin, sen sisuksista paljastui tällainen söpöliini:

Viisipeilinen sievä pikkuovi! Liimat pois ja maalit uusiksi niin tässä on meidän tulevan skafferin ovi

Komeroiden purku suoritettiin tällä kertaa vähän rajummilla välineillä kuin aiemmat purut: moottorisahalla läpi, poikki ja pinoon (koska aikataulu). Ikkuna auki ja siitä puutavara pihalle ja pihalta lavalle.

Komero 1 poissa

Ja komero 2 melkein poissa. Komero 2 on oikeasti koko salin levyinen perävarasto/minihuone joka tullaan purkamaan kokonaan pois jotta sali pääsee koko mittoihinsa ja saadaan esiin myös päätyikkuna, joka nyt on tuolla komerossa piilossa...

Ja kun oli komerot saatu pois, haettiin käsisirkkeli ja surautettiin lattian levyyn suiro, kammettiin se ja muovimattokerrokset hurjalla raivolla irti... Ja mitä siellä alla olikaan!

Ei ollut edes levein tämä lankku...

Upeat, valtavan leveät ja järeät tummanruskeat lankut. Osa kuopalla ja osa kuprulla. Vanhat, vanhat! Ja se tuntu niissä kun niitä sivelee, puun lämpö ja kulunut sileys. Maalitahrojahan niissä oli, ilmeisesti jostain katon maalauksesta, mutta aivan sama. Näitä aion varjella ja säästää, nämä on saatava uudestaan käyttöön.

Levy- ja muovimattokerrokset

Eikä se salin kattokaan hullummalta näyttänyt:

Leveitä lankkuja myös katossa

Salista taitaa tulla aika hieno huone sitten aikanaan.