Kaikki ne pienet yksityiskohdat

Piperrys jatkuu.

Mutta pientä pipertämällä on saatu kaksi valmista huonetta! Kaksi! Olohuone ja makuuhuone ovat nyt valmiita (miinus sähkömiehen osuus). Yritän iloita jokaisesta valmistuvasta etapista, vaikka rehellisyyden nimissä nyt alkaa tuntua siltä, että tuleeko tästä ikuna valmista.

Makuuhuone

Makuuhuone

Hullunkurisesti meitä vainoaa tämä "menikö perseelleen" -syndrooma, viimeksi se oli porrasaukko joka meinasi mennä perseelleen ja nyt keittiön kaapistot. Puuseppä kävi katsomassa, mitenkä ne keittiön vesiputket kulkikaan, ja putket nähdessään hihkaisi hilpeästi "menikö nyt kaapit perseelleen!". Putket kulkivatkin korkeammalla kuin tavallisesti, ja tämän he olivat kyllä mittoja ottaessaan huomoineet ja valokuvanneet, mutta sitten rakennusvaiheessa ilmeisesti unohtaneet. No, kohtalaisilla korjausliikkeillä homma saatiin hanskaan, ja nyt odotetaan asennusta. Kaapit saadaan paikoilleen sanatarkasti "kuun vaihteessa, aikaisintaan", mikä on sinällään melko stressaavaa, että olisin halunnut muuttaa "kuun vaihteessa, viimeistään". Nyt yritän asennoitua niin, että tehdään sitten kaikki muu valmiiksi jotta keittiö olisi se viimeinen asia ennen muuttoa.

Kanssaraksaajat tietävät. Tällaista pitää olla

Välihuoneesta tulee niin kaunis!

Lattiakin sopii kuin nenä päähän

Ollaan myös hartaasti odotettu putkimiestä - kolmisen viikkoa. Kesälomakausi tietenkin hankaloittaa kaikkea, mutta vähän alkaa pinna kiristyä silläkin saralla. Ilmeisesti puhelu putkarin pomolle nyt vähän vauhditti asioita... Muut hommat seisoo kun ensin pitäisi putkimiehen käydä tekemässä omansa.

Perheen oma melkein-valmis putkimies sentään on ja pysyy työn touhussa, ja teki meille tällaisen tason pikkuvessaan - salin lattialankuista!

Myös tämä on hänen tekosiaan, samasta materiaalista. Hiukan vielä nurinniskoin

Kävi myös niin, että eteiseen ja välihuoneeseen paneloitu antiikkipaneeli loppui kesken ja niin loppui kesken sahaltakin. Joskus kuulemma tekevät lisää, mutta se ei meitä nyt ilahduta. Tarvittiin siis ratkaisumassahenkisiä ratkaisuja, ja ihan kelpo löydettiinkin. Toivottavasti. Antiikkipaneeli vaihtuu siis helmipaneeliksi lennosta, mutta saumakohta tulee onneksi eteisen ja välihuoneen rajalle ulkokulmaan sillä tapaa, ettei vibaa oletettavasti huomaa ellei oikein syynää.

Siellä niitä vääränrotuisia paneeleja kuivaa pohjamaalissaan

Tuntuu että aika moni muukin asia tässä vaiheessa remonttia menee kategoriaan "ei sitä huomaa!". Pieniin yksityiskohtiin tulee väsymys.

Työasennot 10+, varsinkin kun on 32. viikkoa raskaana ja yksi kohta kolmevuotias tykinkuula avustaa kyljessä kiinni

Kaunis sali!

Tallin puolella tilanne alkaa näyttää kirjaimellisesti valoisammalta. Työkaverini kävi talkooapuna viikko sitten, ja kun on reipasta tekijänaista hommissa niin johan etenee! Sen on myös todennut tässä remontoidessa, että on kiva kun vieraillaan työmaalla, mutta kivampaa on kun tullaan hihat käärittyinä ja ryhdytään reippaasti avuksi. Kuulumiset vaihtuu siinä työnteon lomassa.

Siinä kalkitsemistyömaata

Kalkkimaalin tein itse rakennushienokalkista ja vedestä, joista sekoitetaan n. vohvelitaikinan vahvuinen liemi, ihan näppituntumalla vaan, ja hierretään seiniin ronskilla otteella. Ensin litku näyttää siltä että ei tästä mitään tule, mutta kun kalkkivelli kuivuu, siitä tulee aivan valkoista:

Samainen takaseinä pari päivää kuivuttuaan, ei ole uudelleenmaalattu

Lattiasta löytyi ylläri kun lavat kannettiin pois - betoni mureni jalan alla. Vaatii pienen paikkavalun ennen kuin hevoset voivat muuttaa sisään

Kalkittiin hiukan kattoa yhdessä