Menikö porrasaukko perseelleen ja muita kysymyksiä

Tallinnan-keikka teki kahden viikon tauon kuopalla käymiseen. Ihan ikävää tiristeli. On kummallista, miten voi kaivata jo niin "kotiin", vaikkei talo vielä ole edes kodiksi meille ehtinyt ryhtyä. Minä haluan jo lapseni juoksemaan Penttilän taloa päästä päähän, haluan lämmöt ja valot, äänet ja tuoksut. Haluan jo luopua siitä, että pitää aina lähteä pois. 

Kuluneet pari viikkoa oli raksalla pohdittu, menikö problemaattisen porrasaukon rakentaminen ns. perseelleen. Sinällään tragikoomista kysyä asiaa heippalapulla kun "vahinko" on jo tapahtunut, eli porrasaukko tehty. Ei se perseelleen mennyt, mutta muutti suunnitelmia ja näkymiä. Ongelman ydin oli siinä, että vintille vieviä portaita ei oltu piirretty rakennuspiirrustuksiin lainkaan. Niille oli tehty jonkinlainen koppero lisäosan puolelle ja siinä se. Osoittautui, ettei portaita voi tehdä sillä lailla ja siihen kohtaan. Sitten osoittautui, että seinä joka aiottiin kaataa, kantoi, joten heippa vaan sekin suunnitelma. Vintti on kylmää tilaa ja sinne vieviin portaisiin alkoi huveta arvokasta työaikaa kohtuuttoman paljon, joten tilanne piti ratkaista jotenkin. Ratkaistiin ullakkoportailla, jotka vedetään kattoluukusta alas. Todennäköisesti vintti tullaan rakentamaan teiniluolaksi asuttavaksi seuraavan kymmenen vuoden sisään, mutta tässä on nyt pari muutakin rautaa tulessa niin tämä oli ihan kelpo ratkaisu. 

Pohjapiirros muistutuksena

Eteisaulasta tuli nyt valtava. Ja lisäosaan tulikin yllättäen melko suuri komero, kun porrasasia meni puihin. Mistä en ole lainkaan pahoillani!

Siinä se porrasaukko sekä sen alle avartunut parin neliön extratila

Sähkökaappi yllätyskomerossa

Sähkömies oli käynyt aloittamassa urakkaansa ja vedellytkin aika liudan johtoja sinne tänne. Meidän piti tarkastaa sähkösuunnitelmaa etenkin tuvan osalta ja miettiä, mihin tulee keittiönurkassa mitäkin. Hemmetti kun nämä asiat sitten tulee niin yllättäen, enhän minä vielä edes tiedä millainen keittiö tulee! Tai kai minä vähän tiedän, yhdenlaisen olen piirtänyt, mutta voiko se toimia? Hivenen ahdistuneena varasin ajan yhteen keittiöfirmaan ja menen sinne uikuttamaan apua. On vaikea tehdä päätöksiä kun tasapainoilee lattianiskojen päällä luurangolta näyttävän talon sisälmyksissä. Ei ihan vielä pulla tuoksu nenään.

Ensi-imuroinnin pääsin kuitenkin suorittamaan, kun lattianiskojen välit piti siivota. Eristysmies saapuu katselmukselle tällä viikolla ja ensi viikolla puhalletaan villaa, joten kaikki ryönä, nöyhtä, puusilppu, tapetinpalat ja sammalhituset piti saada lattioista pois. 

Jepeksi ristimäni teollisuusimuri ja minä hommissa

Imuroitu on!

Ja illan päätteeksi heippalappua sähkärille

Pihan puolella paskapytty eli panospuhdistamo on v-i-h-d-o-i-n hautautunut kokonaan hiekkaan ja ohjaushattu nostettiin päälle. Vesijohto oli vedettu navetalle ja pihaan oli tullut pari satsia sepeliä. Vaikka aika kaukana valmiista pihasta ollaan, pystyi muotoa jo hiukan hahmottamaan. Koko ajan tapahtuu jotain, pienempää ja isompaa. Kai se tarkoittaa sitä että hommat etenee.